Hei Ystävä, mitä tehtäis?

Tänään vietetään kansainvälistä opiskelijoiden mielenterveyspäivää, ja tämän vuoden teemana on ystävyys. Ystävillä ja yhteisöillä on poikkeustilanteenkin aikana tärkeä merkitys opiskelijan hyvinvoinnille ja jaksamiselle, vaikka vuosi on tuonut haasteita fyysisille tapaamisille. Sosiaalinen media ja videopuhelut ovat nousseet entistä suurempaan rooliin sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseksi, vaikka se ei olekaan täysin sama asia kuin tavata kasvotusten. Henkilöstä riippuen yhteydenpito muuttuneessa ja jopa yksinäiseksi käyneessä arjessa voi tuntua joko helpolta tai vaikealta. Tässä blogikirjoituksessa sopo pohtii omasta näkökulmastaan, mitä on ystävyys.

Ystävä on terminä moniselitteinen, mutta ainakin nämä faktat allekirjoitan itse: ystävä on se hyvä tyyppi, jonka kanssa sinulla on hyviä muistoja ja jonka seurassa viihdyt. Ehkä pidätte samoista asioista, nauratte samoille jutuille ja teette samanlaisia asioita. Ystävän ei välttämättä tarvitse kuulua ydinhenkilöihin elämässäsi, mutta ystävä on lähempänä sydäntäsi kuin niin kutsutut hyvänpäiväntutut. Ystävyys voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen ja se on voinut saada alkunsa hitaasti tai nopeasti välillänne. Toivottavasti jokaiselta löytyy elämässään edes yksi tällainen henkilö, jota voi kutsua ystäväksi.

Kuten kaikki muukin elämän varrella, todennäköisesti myös ystävyyssuhteet muuttuvat ajan kuluessa. Ystävät eivät välttämättä ole ikuisia, vaan joskus suhteita katkeaa ja toisaalta myös syntyy lisää. Paikkakunnasta toiseen muuttajana olen ainakin itse huomannut tämän. Eri elämäntilanteisiin syntyy erilaisia ystävyyssuhteita, jotka siinä hetkessä tuntuvat hyviltä, mutta ajan kuluessa teillä ei lopulta olekaan mitään yhteistä ja suhde heikkenee tai yhteydenpito jopa katkeaa kokonaan. Se tyyppi, joka oli paras kaverisi lapsuudessasi ei välttämättä ole sitä enää aikuisuudessasi. Ja se on ihan ok, jos ystävyydestä ei lopulta enää jää käteen kuin muistot.

Toiset ystävyyssuhteet taas tuntuvat kestävän ikuisesti. Vaikka kaikki ympärillä muuttuu, pysytte yhteyksissä ja toistenne tapaaminen on edelleen yksi arjen kohokohdista. Pitkät ystävyyssuhteet ovat mahtavia, sillä voitte muistella yhteisiä hetkiänne ja tunnette toisenne luultavasti paremmin, mitä vain vähän aikaa elämissänne olleiden ystävien kanssa.  Mitä pidempi ystävyytenne on, sitä vaikeampi sitä on todennäköisesti rikkoa. Ja mitä pahemmin ystävyyttä rikot, sitä vaikeampi sitä on todennäköisesti korjata. Ystävyys on myös kiinni molemmista osapuolista. Se ei toimi, jos vain toinen yrittää olla ystävä.

Ystävyys syntyy molemminpuolisesta ilosta olla toisen kanssa eikä sitä voi synnyttää väkisin. Ystäviä ei tehdä marssimalla tuntemattoman luo ja kysymällä, että haluatko olla uusi ystäväni. Se, että kovasti haluat olla jonkun ystävä, ei tee teistä välttämättä ystäviä, sillä kaikkien välillä ystävyyssuhde ei vain toimi. Ystävyys ei myöskään aina synny yhdessä yössä, vaan suhteen kehittyminen tarvitsee enemmän tai vähemmän aikaa. Uutta ystävyyttä ei voi pakottaa syntymään, eikä vanhoja ystäviä voi pakottaa pysymään elämässäsi lopullisesti. Jos suhteenne ei enää toimi, on parempi päästää irti, vaikka se harmittaa. Uskon, että elämä kuljettaa lopulta niin kuin on tarkoitettu ja tosiystävän huomaat pysyvän rinnallasi kaikista elämän muutoksista huolimatta.

Mitä sitten, jos jää kokonaan yksin, ilman ystäviä ja yhteisön ulkopuolelle? Tilanne, jota kukaan ei haluaisi, mutta joka on valitettavasti monille yleinen ainakin jossain elämän vaiheessa. Yksinäisyyteen on vaikeaa antaa ratkaisuja, mutta yritän silti: Onko sinulla perhettä tai sukulaisia, joiden luona voit käydä? Entä lemmikkiä? Voisiko somen kautta saada juttukavereita? Ehkä uusi harrastus, josta voisit löytää samanhenkisiä ihmisiä tai yhteenkuuluvuuden tunnetta? Älä yritä väkisin muodostaa suhteita vaan anna niille aikaa kehittyä. Ja ole oma itsesi!

Ehkä joku ajattelee nyt, että olipa hölmöjä vinkkejä eikä sopo tiedä yksinäisyydestä mitään. Mutta valitettavasti myös minä tiedän. Kerran koulukiusaajani käänsi ainoat ystäväni minua vastaan ja varsinkin välitunneista tuli puoleksi vuodeksi hyvin kiusallisia. Päässäni muodostui kuva, ettei minusta pidetä ja harrastuksenikin tuli melko raskaaksi, kun en kahteen vuoteen uskaltanut lähestyä joukkuekavereideni kaveriporukoita. Tilanne onneksi muuttui ja lopulta minulla oli taas ystäviä, mutta ilkeät sanat ja syrjintä eivät unohtuneet. Lopulta huomasin, että ikävät ajat olivat vääristäneet ajatteluani ja ajan kuluessa vanhojen ystävyyssuhteiden tilalle syntyi uusia ja mahtavia suhteita, joita ei olisi ehkä koskaan syntynyt, jos näin ei olisi käynyt.

Miten hyvän ystävän kanssa sitten voi pitää yhteyttä tällaisina hetkinä? Soita, tekstaa ja kommentoi hänen somekanavillaan. Jaa yhteisiä muistojanne ja ehdota mitä voisitte etänä tehdä yhdessä. Suunnitelkaa myös mitä teette sitten, kun voitte taas nähdä. Tärkeää on myös katsoa positiivisesti ja odottavasti tulevaan, sillä poikkeustilanne ei kestä ikuisesti. Puhukaa syvällisesti tai lähetelkää meemejä, ihan mikä tuntuu hyvältä kommunikointitavalta. Ja ehkä sitten kun taas näette, näkeminen tuntuu paremmalta kuin koskaan! Ei anneta koronan rikkoa yhteisöämme tai suhteitamme muihin. Ehkä tälläkin tilanteella on tarkoitus muistuttaa meitä, ettei ystävien tapaamista voi pitää itsestäänselvyytenä.

Se, että ystävä joskus tuntuu katoavan elämästäsi ei välttämättä kuitenkaan tarkoita, ettei hän voisi tulla siihen uudestaan. Olin eilen kaupassa, kun joku kutsui minua nimeltä. Hän oli yläkouluaikainen hyvä ystäväni, jonka kanssa emme ole pitäneet enää yhteyttä vuosiin, sillä asumme eri kaupungeissa eikä meillä lopulta ollut enää yhteisiä asioita elämässä, jotka olisivat pitäneet meitä kontaktissa. En edes aluksi tunnistanut häntä, vaikka lopulta hän näyttikin niin tutulta. Aluksi tunsin kiusallisuutta, koska olemme vieraantuneet vuosien jälkeen niin paljon, mutta lähtiessäni kaupasta tiesin jutelleeni ystävän kanssa. Paras juttu ystävyydessä onkin, että vaikka välimatka tai aika erottaa, seuraavan kerran tavatessanne tiedätte olevanne taas ystävän seurassa. Ehkä otankin seuraavaksi yhteyttä vanhaan ystävääni ja järjestän tapaamisen, kun poikkeustilanne sen sallii. Ja kannustan muita tekemään samoin!

Pohdintaa etäopiskelusta ja vinkkejä opiskelun tehostamiseen

Moikka!

Poikkeusolot jatkuvat ja koko kevään opiskelut toteutetaan mitä todennäköisimmin etänä. Itselläni ei muutenkaan ollut keväällä juurikaan luentokursseja, vaan lähinnä itsenäistä työskentelyä ja vakaita aikomuksia kirjatenttien suorittamisesta. Tähän asti ne ovat tosiaankin jääneet vain aikomusten tasolle: kiireisen ja varsin liikkuvan elämän keskellä on ollut todella helppo priorisoida vain niihin sillä hetkellä “pakollisiin” kursseihin, joilla joku muu valvoo edes etäisesti (heh) tehtävien suorittamista. Ja nyt kuluneet pari viikkoa on tullut lähinnä hiottua löhöilytaidot huippuunsa… Nyt kuitenkin aikataulut ja päivien sisällöt ovat menneet omalta kohdaltani täysin uusiksi, ja jatkuva tositvrealityjen tuijottelu alkanut riittää, joten taitaa olla täydellinen hetki alkaa etäopiskelutaituriksi! Tässä postauksessa jaan siis muutamia omia vinkkejäni opiskelun tehostamiseen ja oppimisen parantamiseen.

Kirjaa suunnitelmia ja tavoitteita ylös

Normaalisti arkipäiväni saattavat olla melko hektisiä, ja klassinen paperikalenteri on arjen paras ystävä. Nyt kalenterin käyttö tuntuu aika turhalta ja hassulta, mutta huomaan, että tehtävien kirjoittaminen näkyville joko listoiksi tai ajoittaminen tiettyihin hetkiin ja päiviin kalenterin avulla auttaa olemaan produktiivisempi, saamaan rutiinia ja rytmiä päiviin, muistamaan asioita. Joitakin to do -listat voivat myös motivoida (kunhan ne pitää riittävän realistisina), sillä niiden avulla huomaa konkreettisesti saavutuksensa. Joinain päivinä lasken ehdottomasti esimerkiksi roskien viennin saavutukseksi…

Tavoitteita taas kannattaa luoda, varsinkin jos kurssin työmäärää ei ole valmiiksi selkeästi pilkottu osiin. Hyvä tavoite on hieman haastava, mutta omaan tahtiin ja motivaatioon mitoitettu: ei välttämättä ole realistista laittaa päivän lukutavoitteeksi 200 sivua, jos aiemmin 20 sivuakin tuntuu tympivän. Joskus asetan itselleni tavoitteeksi esimerkiksi ”tee essee”, vaikka en varmasti saa sitä täytettyä, ellei kyseessä ole se viimeinen ilta. ”Aloita essee”, ”etsi lähteet”, ”tee johdanto ja runkoa käsittelykappaleille” toimivat ainakin omalla kohdallani paremmin.

Kokeile erilaisia opiskelutapoja 

Rakastan ajatusta mitä mielikuvituksellisimmista multitaskaamismuodoista! Jos et tee muistiinpanoja samalla kun katsot luentoa, etäluennon voi katsoa vaikka tiskatessa, venytellessä, tai kuunnella kävelylenkillä. Tenttikirjaa tai tekstejä voi myös lukea ääneen ja nauhoittaa puhelimella, jotta aiheita voi kerrata kuunnellen vaikka ulkoillessa. Jos vain jaksaa kuunnella omaa ääntään. 

Jos opit ja sisäistät tietoa hyvin esimerkiksi kaavioiden, ajatuskarttojen, taulukoiden ja listauksien avulla, old school -menetelmät, kuten kynä ja paperi, sopivat hyvin visuaalisempaan opiskeluun ja lyhyempien kokonaisuuksien läpikäyntiin. Kokeilunhaluiselle löytyy mind map – ja muita muistiinpanosovelluksia esimerkiksi hakusanoin mind map app, study app ja notes.

Monelle on varmasti tuttu pomodoro-tekniikka (nimi tarkoittaa italiaksi tomaattia ja yhteys opiskeluun tulee ilmeisesti tomaatinmuotoisista munakelloista, minusta hyvä suomiversio olisi esim. munarytmi), jossa ensin opiskellaan 25 minuuttia, jonka jälkeen pidetään viiden minuutin tauko, ja sitten taas opiskellaan toiset 25 minuuttia. Tätä voi toistaa esimerkiksi parin tunnin ajan, ja pitää sitten pidemmän tauon. Omalla kohdallani 25 minuuttia on ehkä sopiva aika vieraskielisten aineistojen lukuun, sillä silloin keskittymiseni herpaantuu nopeammin. Suomenkielisten tekstien parissa taas kokeilisin ennemmin 50 minuutin opiskelujaksoja ja 10 minuutin taukoja. 

Yhteinen kurssi kaverin kanssa? Sosiaalisia opiskelutapoja!

Pidä etäopiskelutapaaminen! <3 Videopuhelu päälle, muistiinpanot tai kirjat esiin, kenties drinksut mukaan… Kaverin kanssa voi ainakin kerrata kurssin aihealueita, kommentoida luentoja ja tehdä niistä yhteenvetoja, tentata toista aiheista, tai kielten kursseilla tehdä yhdessä tehtäviä, kysyä apua kielioppiin ja pelata vaikka aliasta. Veikkaan, että etäalias vieraalla kielellä ja hieman särisevällä zoom-yhteydellä voisi olla huvittavaa.

Opiskeluympäristö ja lähtöasetelma huippukuosiin

Siisti koti tai työpöytä, jotta huomio ei karkaa siivoamiseen, vaikka opiskelu ei motivoisikaan. Erillinen työpiste olisi hyvä, mutta jos sellaista ei löydy, voit tehdä esimerkiksi do it yourself -seisomatyöpisteen silityslaudasta/pöydästä ja kirjapinosta. Joskus onnistun jopa opiskelemaan tehokkaasti sängyssä, jos peitoista ja tyynyistä kasaa hyvän selkätuen, jättää puhelimen kämpän toiselle puolelle ja linnoittautuu peittojen keskelle vain kurssimatskujen kanssa. Jopa sellainen hassu mentaalinen kikka voi auttaa pääsemään työskentelyfiilikseen, että vaihtaa päälle vaikka kirjastossa opiskeluunkin sopivat vaatteet tai sen kaikkein skarpeimman toimistolookin, vaikkei olisi lähdössäkään mihinkään. Olen todennut, että jostain syystä ilman housuja vain laiskottaa enemmän.

Hyvät edellytykset oppimiselle luovat tietysti kaikki ne hyvinvointiin liittyvät tutut jutut. Riittävä syöminen, terveellinen, tavallinen ruoka, hyvät yöunet tai vaikka päikkäritauko kesken päivää, päivittäinen liikkuminen tai ihan arkiaktiivisuus. Tällä hetkellä hyötyliikunnan määrä on varmasti monella tippunut paljon, mutta aktiivisia pausseja voi pitää vaikka hakemalla lounaan mukaan yliopistolta, tai käymällä podcast-jakson tai puhelun pituisella kävelyllä. 

Puhelimella vietetyn ruutuajan seuraaminen parin päivän ajan voi olla silmiä avaavaa, itse olen ainakin mahdoton somenselailija varsinkin niinä päivinä, kun ei ole menoja. Tähän löytyy monia sovelluksiakin esimerkiksi hakusanalla screen time.

Linkkejä
Mind map -alusta verkossa: https://www.mindmup.com/
Ylen juttu opiskelutekniikoista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/20/ota-haltuun-opiskelutekniikat
HYYn opas antoisampaan opiskeluun: http://www.helsinki.fi/hyy/kopo/antoisampaan.pdf
Äänikirjasovelluksia/sivustoja, monella on paljon tietokirjoja valikoimissa ja ilmaisia kokeilujaksoja:
Bookbeat
Audible
Nextory
Storytel

Tsemppiterveisin
Mikaela W.