Kirjoittaja Nestori Liminka tykkää kissoista. Hän oli Kritiikki ry:n hallituksessa vuonna 2015 kulttuuri- ja koulutuspolitiikkavastaavana ja vuonna 2016 tapahtumavastaavana. Lisäksi hän on TYYn edustajiston Vihreän ryhmän vararyhmäpuheenjohtaja ja Humanitas ry:n varapuheenjohtaja vuonna 2018. Päälle monta muuta sivuprojektia.
___________________________________________________________
Suomalaiseen yhteiskuntaan vahvasti juurtunut järjestötoiminta on vuosikymmenten aikana valunut luontevasti valtakunnan yliopistoihin, joissa innokkaan energiset ja luovat opiskelijat ovat tehneet siitä kanavan oman edunvalvontansa ja hyvinvointinsa edistämiseksi. Oma järjestötoimintaurani Turun yliopistossa alkoi jo vuoden 2014 syksyllä, kun lähdin fuksina Kritiikin hallitukseen kulttuuri- ja koulutuspolitiikkavastaavaksi. Nyt kun olen tehnyt järjestötoimintaa melkein neljä vuotta putkeen, kehtaan käyttää itsestäni termiä järjestöjyrä (kokenut järjestötoimija). Siksi päätin kirjoittaa tämän blogitekstin, innostaakseni muita kritiikkiläisiä (ja miksei muitakin tätä tekstiä lukevia) syväsukeltamaan järjestötoiminnan ihmeelliseen maailmaan. Muistakaa, järjestöjen syyskokoukset lähestyvät kovaa vauhtia tähän aikaan kalenterivuodesta, joten nyt jos koskaan on hyvä aika avata mielensä järjestötoiminnan upealle mahdollisuudelle omassa elämässään.
Erinomaisia opuksia järjestötoimintaan tutustumiseen.
Kritiikkiläisillä on pitkät ja mahtavat perinteet järjestötoiminnasta historian opiskelijoiden toiminnan pyörittämisen kautta. Kritiikkiläiset ovat kunnostautuneet järjestötoiminnassa myös oman ainejärjestön ulkopuolella. Kritiikkiläisiä on nähty vuosikymmenten varrella niin Humanitas ry:ssä, ISHA-Turussa, Holin hallituksessa ja lukuisissa muissa järjestöissä. Monet järjestöaktiivit ovat päätyneet myös TYYn edustajistoon ja hallitukseen asti järjestötoiminnan innoittamina. Kritiikkiläiset ovat olleet vuosien varrella huolehtimassa koko humanistisen tiedekunnan ja yliopiston edunvalvonnasta toimimalla opiskelijaedustajina (hallopedeina) eri toimikunnissa ja työryhmissä.
Monet tuttavani ovat mukana vapaa-ajantoimintaan keskittyneessä järjestötoiminnassa. Tämä ei ole yhtä kuivakkaa, kuin mitä oma järjestösuuntaukseni, eli koulutuspoliittinen toiminta ja edunvalvonta, saattavat ajoittain olla. Turun ylioppilasteatteri, turkulainen humanistispeksi, Sohon Torwet, Kinokopla, lukuisat yliopiston osakunnat ja monet muut järjestöt ovat päässeet kokemaan kritiikkiläisten aktiivien ihanan kosketuksen toiminnassaan.
Järjestötoiminnassa pääsee mielekkään tekemisen lisäksi tutustumaan uusiin, mahtaviin ihmisiin, monesti myös oman tutun ainejärjestöyhteisönsä ulkopuolelta. Kuivakkaan suoritushakuisesti tätä voisi kutsua myös mainioksi tavaksi verkostoitua. TYYn yli 140:stä alayhdistyksestä löytyy varmasti jokaiselle jokin yhteisö ja samanhenkisiä ihmisiä, opiskelipa mitä oppiainetta tahansa. Ohessa lista kaikista TYYn alayhdistyksistä, menkää selaamaan sitä ja ihmettelemään sen tarjoamaa monimuotoista harrastus- ja muuta toimintaa.
Paras tapa selvittää, minkälaista hauskaa puuhaa järjestötoiminta pitää sisällään, on lähteä rohkeasti mukaan eri järjestöihin ja toimikuntiin. Tämän polveilevan tekstin päätarkoituksena voisi pitää kehotusta olemaan mahdollisimman aktiivinen yliopiston eri yhteisöissä. Luentojen ja esseiden kirjoittamisen välissä on aikaa pyöriä eri järjestöissä ja porukoissa tehden monia asioita, olipa kyseessä sitten bilettäminen, edunvalvonta tai molemmat.
Opiskelijajärjestötoiminta on hauskaa monella eri tavalla, mutta kannattaa pitää mielessä, että vastuutehtävät tuovat mukanaan nimensä mukaisesti vastuuta ja valtaa. Iso osa järjestöpuuhien tuottamasta hyvästä olosta kumpuaa siitä, että jokainen järjestötehtävistä vastuussa oleva henkilö hoitaa omat hommansa ajoissa ja huolella. Pitkien, kiireisten päivien onnistunut sykkiminen on hyvää vastapainoa järjestötoiminnan kevyemmille tehtäville ja tuottaa järjestötoimijoille tehokkaan fiiliksen, sekä hienoa toimintaa yhdistyksille ja yhteisöille. Tähän perään mainitsen, että kannattaa myös pitää mielessä järjestötoiminnan kultainen sääntö: kaikesta omasta innokkuudesta huolimatta ei kannata haalia itselleen liikaa hommia.
Järjestötoiminnassa mukana oleminen on mielestäni erinomainen tapa käyttää opiskelun ulkopuolista aikaansa ja tehdä erittäin mielekkäitä asioita. Nyt kannattaa siis alkaa ottamaan selvää, mitkä järjestöt olisivat sellaisia, joiden toimintaan voisit lähteä mukaan parantamaan maailmaa.
PS. Humanistisessa tiedekunnassa opiskelijajärjestötoiminnasta voi saada 5-10 opintopistettä, lisätietoja oheisen linkin takana.
PPS. Kritiikissä on kirjoitettu tasaisesti järjestötoiminnasta ja Kritiikistä. Lukusuosituksia ovat muun muassa Tommi Pirasen teksti Miksi Kritiikki on Kritiikki ja Ilkka Hemmilän kirjoitus Kritiikkiläinen yli ajan, jotka molemmat löytyvät Kritiikki ry:n 60-vuotisvuosijuhlajulkaisun (Kritiikki ry, 2018) kansien välistä. Liisa Ansalan väitöskirja ”Niin monta rautaa tulessa”: aktiivinen kansalaisuus järjestöaktiivien yliopisto-opiskelijoiden kertomana. (Lapin yliopisto, 2017) antaa akateemisen tutkimuksen näkökulmaa opiskelijoiden järjestötoimintaan. Nimimerkki Kullervon analyysejä koulutuspolitiikasta ja opiskelija-aktiivisuudesta löytyy mm. Kritiikki-lehden numeroista 3/2015 ja 4/2015.
